LIKE & LOOSE KIRJALLINEN AFTERWORK #4:
TUOMARI NURMIO LIVE: Tuhannen ja yhden kapakan lauluja feat. DUMARI & CO
Bar Loose, Annankatu 21, Helsinki
Like Kustannus aloitti tänä vuonna 'Kirjallinen afterwork -iltama' tapahtumat ja nyt vuorossa oli sarjan neljäs osa. Aikaisemmissa osissa olivat vierailleet kirjailijat Antti Tuomainen (#1), Riikka Ala-Harja & Milla Ollikainen (#2) sekä Kauko Röyhkä (#3). Tänään oli vuorossa Tuomari Nurmio ja 'Tuhannen ja yhden kapakan lauluja' - nuottikirjan julkistustilaisuus. Tiedossa oli Tuomari Nurmion haastattelu jonka jälkeen tukku muita artisteja esitti Handen biisejä, ja lopuksi Tuomari itse esitti lyhyehkön keikan. Tilaisuus oli ilmainen.
Tapahtuman piti alkaa kuudelta, joten saavuin jo hyvissä ajoin viiden jälkeen baariin. Baaritiskillä ollutta paria satunnaista henkilöä lukuunottamatta baari olikin miltei tyhjä. Ostettuani baarimikolta tuopillisen laulukirjoja, istuin esiintymislavan viereiseen pöytään. Tällä kertaa muista keikoista poiketen esiintyminen ei ollut alakerrassa, vaan yläkerrassa baaritiskiä vastapäätä. Tiedossa oli hyvin intiimi tunnelma ja aluksi mietin että mitenhän ruuhkaiseksi paikka menee jos paikalle saatuu kovasti ihmisiä. Vaikka tilaisuus oli ilmainen, ehkä aikainen ajankohta kuitenkin karsii paljon töissäkäyviä ihmisiä. Toisaalta kyllähän kello kuusi on jo siihen aikaan, että pitäisi jo kenen tahansa päivätyöläisen olla ehtinyt käydä kotona suihkun kautta ja saapua keikkapaikalle, mikäli innostusta riittää.
Tuomari olikin jo saapuessani paikalla ja yhdessä nuottikirjan koostaneiden Antti ja Petri Kivimäen kanssa (kitara, kontrabasso) oli soundcheck juuri menossa. Jonkun aikaa siinä työstettyään he lähtivät syömään samalla kun paikalle alkoi pikkuhiljaa saapua väkeä. Kirjailijan teoksia sai lunastaa illan aikana myyntitiskiltä aivan kuin rokkikeikoilta levyjä, hinta oli tänään 25 euroa, eli reilusti alle kaupan hintojen. Hieman ennen kuutta hiippaili paikalle tutunnäköinen mies jonka tunnistin Otto Grundströmiksi. Hän meni istumaan joidenkin ystäviensä kanssa viereiseen loosiin. Ihmettelin hieman kun hän ei ollut soundcheckissä mukana että aikooko hän vetää kylmiltään, mutta ehkä hän on jo harjoitellut kotona laulamista tarpeeksi. Ihmisiä oli paikalla joitain kymmeniä, mutta ei ainakaan millään yli sataa henkilöä. Tilaisuudesta oli tulossa intiimi ja olohuonemainen, mikä miellytti minua. Muutenkin paikassa oli rauhallinen tunnelma ja valojakin oli vähennetty tarpeeksi, jotta syntyi kiva kontrasti esiintymislavan ja yleisön välille.
Tilaisuus alkoi haastattelulla, jossa Harri Haanpää haastatteli sekä Tuomari Nurmiota että Kivimäen veljeksiä itse nuottikirjan teosta. Tämä teoshan kokoaa yhteen kaikkiaan 132 Tuomari Nurmion biisiä, ja ensimmäistä kertaa monet biisit saavat oikeat nuotit. Biisien tekovaiheissa ei juuri nuotteja olla mietitty tai ainakaan kirjattu ylös, ja Kivimäet kertoivatkin kelanneensa biisejä levyiltä korvakuulolta edestakaisin, soittaneet itse ja merkinneet nuotteja ylös. Lisäksi oli käytetty tietokonetta apuna tunnistaessa nuotteja. Tuomari oli sitten itse aina välillä puuttunut veljesten työhön, ja poistanut hänen mielestään ylimääräisiä nuotteja, koska yksinkertaisemminkin selvitään. Mukana kirjassa ovat tietenkin myös vanhat klassiset biisit 'Lasten mehuhetkestä' alkaen, ja Tuomarin omien sanojen mukaan Opus kuuluu jokaisen sivistyskodin kirjahyllyyn Raamatun ja Kalevalan väliin.
Nopeimmat ehtivät kuitata Handelta nimikirjoituksen uuteen kirjaan jo haastattelun aikana (nyt kun on tilaisuus, eräskin sanoi), mutta Hande ammattimaisesti raapusti nimimerkkinsä samalla kun jatkoi puhettaan. Haastattelun jälkeen oli aika Tuomarin siirtyä syrjään ja antaa vierailevien artistien esittää omia versioitaan Tuomari Nurmion biiseistä.
Illan aloitti Maailmanlopun Tyttö ja Hyeena (koska vain yksi kolmesta hyeenasta oli paikalla) esittämällä
biisin Viiniä! Malja Marttyyreille. Mielenkiintoinen yksityiskohta oli, että Maailmanlopun Tyttö ja Hyeenat bändi koostuu itseasiassa Like Kustannuksen työntekijöistä. Milla Palovaara ja Jaakko Launimaa esittivät kahdestaan biisin joka pelkällä kitaralla ja marakassilla säestettynä kuulosti mielestäni hieman liian keveältä, mutta edelleen laskukone jakoi kansat kahtia.
Toisena artistivieraana oli Tommi Liimatta (Absoluuttinen Nollapiste). Minun on pakko tunnustaa etten ole juuri koskaan kuullut Absoluuttista Nollapistettä ja myös Tommi Liimatta oli minulle aivan uusi tuttavuus. Tommi esitti kappaleen Rion Satamassa jota Absoluuttinen Nollapistekin on versioinut Tuomari Nurmion tribuuttilevyllä. Ensimmäinen biisi ei oikein iskenyt, se ei ole suosikkini Dumarinkaan laulamana, mutta toisena biisinä esitetty On Aika Soittaa Sinfonia on mielestäni yksi Nurmion parhaimmista biiseistä ja biisi soljui ihan suht hyvin Liimatan laulamana.
säde räjäyttää pian
vanhan kotiplaneetan
on aika soittaa sinfonia
niin kuin sovittiin
Illan kolmas ja viimeinen artistivieras oli Tehosekoittimesta tuttu Otto Grundström. Otto kertoi ennen esitystään Tuomari Nurmion olevan hänelle suuri innoittaja ja vaikuttaja. Dumarin ensimmäinen levy Kohdusta Hautaan on ollut hänelle erityisen rakas, ja hän on jo lapsesta asti tykännyt laulaa juuri sen levyn biisejä. Oton ensimmäinen lauluvalinta Aavaa Preeriaa osoittikin miehen loistavan laulutaidon, koska mielestäni esitys oli aavemaisen upea, jopa sanojen painotukset muistuttivat niin paljon Nurmion alkuperäistä. Toisena biisinä Otto esitti Valo Yössä biisin, joka myöskin sujui lennokkaasti twistinä.
Vilu työntää viltin alle
laihaa polveaan
työmiehet makaa hiljaa
kuuden hengen kopeissaan
taivaasta laaksoon lapsiansa
katsoo kylmä pölykuu
jossain kaukana takertuu
toisiinsa kuumat suut
Täällä savuun nukahtaa
nukkuu ja herää taas
vain öisin intiaanit ratsastaa
aavaa preeriaa
Otto Grundstöm esittää Aavaa Preeriaa & Valo Yössä
Sitten oli vuorossa itse pääartisti laatikkokitaransa kanssa. Ensimmäinen biisi oli odotetusti Oi Mutsi Mutsi, jossa Kivimäen Veljesten lisäksi laulua säesti mandoliinilla Jaakko Heinimäki. Sitä seurasi sitten useampi biisi joista kaikkia en tuntenut nimeltä. Kaikkiaan Dumari esitti sikarilaatikkonsa säestämänä noin reilun tunnin mittaisen setin, johon mahtui reilut kymmenen biisiä. Erityisen hyvä oli mielestäni Sörkan Satakieli, joka löytyy tänä vuonna julkaistulta Dumari ja Spuget levyltä. Tuomari Nurmion sanoitukset toimivat kuin "vanha densa joka dokais vaikka bensaa". Muista biiseistä mieleeni jäi varsinkin Kivinen Tie ja Huono Ihminen, joiden sanoitukset kuvasivat viinan viemää ihmistä, joka juo talot, metsät, pellon ja kaappikellonkin. "Kun elämä sua elää ja viina sua juo."
Ilta päättyi pian Paavi Roskapankissa biisin jälkeen ja tämän esityksen jälkeen minun olisi piakkoin pakko käydä kirjastosta lainaamassa Tuomarin viimeisempiä levyjä kuunteluun. Sen verran hyvältä nuo minullekin tuntemattomat biisit kuulostivat, oli pakko myöntää että itse olin jämähtänyt Tuomari Nurmion musiikillisessa tuotannossa ainoastaan kahteen ensimmäiseen vuosikymmeneen.
Tuomari Nurmio esittää Oi Mutsi Mutsi, Sörkan Satakieli & Kivinen Tie
Toni Jackman
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti